Suomalaiset sähkömarkkinat ovat monimutkainen kokonaisuus, jossa sähkön hinta määräytyy useiden tekijöiden perusteella. Sähkösopimukset ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta, ja ne voivat olla monenlaisia riippuen kuluttajan tarpeista ja markkinatilanteesta. Siksi kannattaa aina tehdä sähkösopimusten vertailu.
Miten sähkömarkkinat toimivat ja miten sähkön hinta määräytyy
Sähkömarkkinoiden toiminta perustuu kysynnän ja tarjonnan lainalaisuuksiin. Sähkön hinta määräytyy markkinahinnan perusteella, joka puolestaan riippuu monista tekijöistä, kuten sähkön tuotantokustannuksista, sähkön tuotantomääristä, sääolosuhteista ja poliittisista päätöksistä.
Sähkön tukkuhinnan kehitys ja odotukset tulevaisuuteen vaihtelevat. Esimerkiksi Saksan hintaodotukset ovat rajusti Suomea korkeammat. Tämä johtuu muun muassa erilaisista energiapolitiikoista ja tuotantorakenteista eri maissa.
Sähkösopimustyypit
Suomessa on käytössä useita erilaisia sähkösopimustyyppejä, jotka tarjoavat kuluttajille erilaisia vaihtoehtoja sähkön hankintaan. Näitä ovat muun muassa:
- Määräaikainen sopimus: Tässä sopimuksessa hinta ja kestoaika sovitaan sitovasti. Sopimus sitoo kuluttajaa korkeintaan kahden vuoden ajan. Myyjä suojautuu mahdollisimman kattavasti markkinahinnan nousun varalle johdannaiskaupoilla.
- Perinteinen toistaiseksi voimassa oleva ”tariffihintasopimus”: Tässä sopimuksessa sovitaan hinta sopimuksen teon yhteydessä. Sähkönmyyjä voi muuttaa hintaa ilmoittamalla siitä kuukautta ennen voimaantuloa.
- Pörssi- eli spottihintainen sopimus: Tässä sopimuksessa sovitaan vuorokausimarkkinoiden tuntihinnan päälle tuleva marginaali ja perusmaksu. Joka tunnin kulutus kerrotaan saman tunnin hinnalla.
Miten valita oma sähkösopimus
Sähkösopimuksen valinta riippuu monista tekijöistä. Asiakkaan ei kannata miettiä sähkön hintakehitystä, mutta kannattaa miettiä omaa tilannettaan. Onko sähkön tarve suurisuhteessa omaan talouteen? Onko taloudessa pelivaraa? Voiko osan sähkönkäytöstä ajoittaa edullisille tunneille?
Sähkösopimusten valinnassa on tärkeää huomioida, että hintakehitystä on vaikea ennustaa. Sähkönmyyjä suojaa määräaikaisten sähkönmyyntisopimusten hankintahinnan johdannaisilla, mutta asiakkaan kannalta on tärkeää miettiä omaa taloudellista tilannetta ja sähkön tarvetta.
Esimerkiksi, jos taloudessa on runsaasti pelivaraa, pörssisopimus voi olla hyvä vaihtoehto. Jos taas taloudellinen pelivara on vähäinen, määräaikainen kiinteähintainen sopimus voi olla parempi vaihtoehto. Jos kuluttaja pystyy ajoittamaan osan sähkönkäytöstään edullisille tunneille, pörssisopimus voi olla hyvä vaihtoehto.
Määräaikaiset sähkösopimukset Suomessa
Suomessa on noin 1,84 miljoonaa määräaikaista sähkösopimusta. Näistä sopimuksista suurin osa, noin 66,6%, on alle 10 snt/kWh hintaisia. Noin 21,9% sopimuksista on 10-20 snt/kWh hintaisia, 8,1% on 20-30 snt/kWh hintaisia, 3,1% on 30-40 snt/kWh hintaisia ja vain 0,1% on yli 40 snt/kWh hintaisia.
Energiateollisuus ry:n tekemän kyselyn mukaan pitkäkestoisia asiakkaiden korkeahintaisia sitoumuksia on voimassa vähemmän kuin aikaisemmin arvioitiin. Kuitenkin merkittävällä asiakasjoukolla on vielä pitkään voimassa olevia sopimuksia, joiden hinta on nykyisiin tarjouksiin verrattuna kallis.
Johtopäätökset
Suomalaiset sähkömarkkinat ja sähkösopimukset ovat monimutkainen kokonaisuus, jossa on paljon vaihtoehtoja ja tekijöitä huomioon otettavaksi. Kuluttajan kannattaa miettiä omaa taloudellista tilannettaan ja sähkön tarvettaan sopimusta valitessaan. Lisäksi on tärkeää olla tietoinen markkinatilanteesta ja sähkön hinnan muodostumisesta.
Lähteet: Mediapaketti sähkönmyyntisopimuksista kesäkuussa 2023
