Suomalaiset ovat lisänneet kotiremontteihin käytettäviä varoja merkittävästi viime vuosien aikana. Tilastokeskuksen mukaan remontointiin käytetty rahamäärä on kasvanut 40 prosenttia viiden vuoden aikana, ja vuonna 2023 summa oli yhteensä 5,2 miljardia euroa. Tämän kehityksen taustalla on useita tekijöitä, kuten koronakriisin aiheuttama kodin arvon korostuminen sekä halvat asuntojen hinnat, jotka ovat innostaneet ostamaan remontoitavia kohteita.
Koronakriisi muutti ihmisten suhdetta kotiin merkittävästi. Pakotetun kotoilun aikana kodin merkitys korostui, ja monet huomasivat tarpeen parantaa asumismukavuutta ja turvallisuutta. Etätyön yleistyminen on myös lisännyt tarvetta päivittää koteja uusilla ratkaisuilla, kuten työtiloilla ja älyteknologialla.
Energiatehokkuus remonttien keskiössä
Energiatehokkuuden parantaminen on noussut merkittäväksi teemaksi remontoinnissa. Ikkunoiden vaihto, eristysten kunnostus ja muut energiaremontit ovat yleistyneet, sillä ne voivat vähentää asumiskustannuksia pitkällä aikavälillä. Lisäksi vanhempien talojen kunnostaminen on tullut monille välttämättömäksi, jotta vältyttäisiin suuremmilta ja kalliimmilta ongelmilta tulevaisuudessa.
Energiatehokkuuden lisäksi vanhojen talojen turvallisuuden parantaminen on noussut tärkeäksi. Sotien jälkeen rakennetut talot ovat usein alkuperäiskunnossa, ja niiden päivittäminen on kriittistä sekä asumismukavuuden että turvallisuuden kannalta.
Remppatori ja remontointipalveluiden digitalisoituminen
Remppatori on noussut tärkeäksi työkaluksi remontointialalla. Palvelun kautta remonttien määrä on kasvanut 130 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja sitä käyttää yli 8000 yritystä ympäri Suomen. Remppatorin käyttäjämäärät ovat tuplaantuneet, ja suosituimpia remontteja ovat putki- ja sähköremontit.
Remppatorin suosio johtuu sen helppokäyttöisyydestä. Kuluttajat voivat syöttää palveluun tarpeensa, ja ammattilaiset ottavat yhteyttä. Tämä digitalisaatio on madaltanut kynnystä aloittaa remontti ja tehnyt prosessista sujuvampaa sekä kuluttajille että ammattilaisille.
Maakunnat remontoinnin kärjessä
Eniten remontteja tehdään Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Näissä maakunnissa Remppatorin käyttö on kasvanut merkittävästi, esimerkiksi Varsinais-Suomessa jopa 127 prosenttia viime vuodesta.
Maakuntien aktiivisuus johtuu muun muassa kasvukeskusten suuresta asuntotarjonnasta ja tarpeesta modernisoida sekä ylläpitää vanhoja kiinteistöjä. Remontoinnin suosio kertoo myös alueiden asukkaiden halusta investoida kiinteistöjensä arvoon ja mukavuuteen.
Kotien merkityksen muutos
Koronakriisi jätti pysyvän jäljen siihen, miten suomalaiset suhtautuvat kotiinsa. Kodista tuli enemmän kuin vain asumisen paikka – siitä tuli keskus työnteolle, vapaa-ajalle ja arjen hallinnalle. Tämän vuoksi monet ovat ryhtyneet tekemään muutoksia, jotka tukevat kodin monipuolista käyttöä.
Älykotiratkaisut, kuten älyvalaistus, -lämmitys ja -turvajärjestelmät, ovat lisääntyneet, sillä ne parantavat asumisen mukavuutta ja turvallisuutta. Myös etätyön myötä tarvittavat työtilat ovat muokanneet suomalaisten remontointiprioriteetteja.
Remontointi sijoituksena
Monet näkevät remontoinnin vain korjaamisena, mutta se on myös sijoitus. Hyvin suunniteltu remontti voi paitsi parantaa asumismukavuutta myös nostaa kiinteistön arvoa. Tämä näkökulma on yleistynyt erityisesti nuoremman sukupolven keskuudessa, jotka näkevät kiinteistönsä paitsi kotina myös omaisuuseränä.
– Olisi tarpeen miettiä, onko remontointi vain korjaamista vai enemmänkin sijoitus, toteaa Remppatorin toimitusjohtaja Jacob Mandal.
Kuka vastaa mistäkin remontista?
Remonttien vastuualueet vaihtelevat asuntotyypin mukaan. Taloyhtiöt vastaavat yleensä ulkopintojen ja rakenteiden kunnostuksesta, kun taas asunnon omistajat huolehtivat märkätilojen, keittiöiden ja muiden asuintilojen kunnostuksista. Vuonna 2023 märkätilaremontteihin käytettiin yhteensä 947 miljoonaa euroa ja keittiöremontteihin 636 miljoonaa euroa.
Omakotitalojen ja paritalojen osalta suurimmat kustannukset liittyvät talotekniikan korjauksiin, joihin käytettiin 1,33 miljardia euroa. Tämä osoittaa, että infrastruktuurien ylläpito ja modernisointi on erityisen tärkeää omakotitaloalueilla.
Remonttien vaikutus talouden kiertoon
Kotiremontit ovat merkittävä osa Suomen taloutta. Niihin käytetty raha ei pelkästään ylläpidä yksityisten asuntojen kuntoa vaan myös työllistää tuhansia ammattilaisia eri aloilta. Remonttiala on yksi kasvavimmista sektoreista Suomessa, ja digitalisaatio, kuten Remppatorin kaltaiset palvelut, vauhdittaa alan kehitystä entisestään.
Suosituimmat remontit
- Putkiremontit
- Sähköremontit
- Märkätilaremontit
- Keittiöremontit
- Energiatehokkuusparannukset
