Olet varmaan silloin vuokra-asuntoa etsiessäsi käyttänyt useampaakin vuokra-asuntosivustoa tai sosiaalisen median ryhmää? Meilläkin näitä ryhmiä on pari, joissa on tuhansia jäseniä – tällaisia ei ollut ennen, ja vuokra-asunnon löytäminen oli huomattavasti vaikeampaa. Entä sitten arkinen ostaminen? Sekin on pitkälti siirtynyt jo verkko-ostamisen puolelle ja sen seurauksena mm. matkatoimistot ovat pitkälti kadonneet katukuvasta. Mutta tiesitkö, että voit tilata vaikka lääkinnällisiä sieniä suoraan verkkoapteekista?
Lääkinnällisiä sieniä ovat mm. pakurikääpä ja lakkakääpä. Esimerkiksi kotimaisesta lakkakäävästä (reishi) voidaan valmistaa, vahvaa vesi- ja alkohioliuutettua tinktuuraa. Lakkakääpä mainitaan jo Kiinan ensimmäisessä lääkintäoppaassa, yli 2000 vuotta sitten kirjoitetussa Shen Nong Ben Cao Jing -teoksessa. Ulkonäöltään äärimmäisen kaunis reishi on villinä luonnossa suhteellisen harvinainen ilmestys, jonka vuoksi lakkakääpää on alettu viljelemään.
Reishin oletettujen ja todellisten terveysvaikutusten lista on pitkä. Niinpä sitä on kunnioitettu nimillä Kuolemattomuuden yrtti, Yliluonnollinen sieni ja Elämän eliksiiri. Sen väitetään tehoavan muun muassa stressiin, ikääntymiseen, unen laatuun, syöpään, diabetekseen ja ihonhoitoon. Lisäksi sillä on katsottu olevan monenlaisia henkisiä ja mystisiä vaikutuksia. Yleensä reishiä nautitaan teenä, kahvina tai uutettuna alkoholiin.
Entä yleisesti digitaalinen ostaminen? Mieti omalta kohdaltasi viimeiset kymmenen ostostasi/ostoskertaa, kuinka monta niistä tapahtui verkossa, ja kuinka monen kohdalla itse menit vartavasten kauppaan?
- matkat ja vapaa-ajan palveluiden varaaminen
- päivittäisen ruoanostaminen
- arkituotteiden kuten vaatteet ostaminen
- kodin sisustustuotteiden ostaminen ja tilaaminen
- harrastustuotteiden ostaminen ja tilaaminen
Itse harrastaminenkaan ei enää välttämättä tarkoita, että kotoa lähdetään minnekään…. vai?
Arki ja todellisuus
On varmasti totta, että tuo sieni on ainakin osaltaan tuottamassa nauttijalleen hyvinvointia, mutta digitalisaatio on tuonut arkeemme niin paljon muutoksia, että sinun pitäisi olla syntynyt vähintään 80-luvulla ymmärtääksesi todella, mitä on tapahtunut.
Esimerkiksi vielä muutamia vuosia sitten arkemme oli rakentanut oikeasti siihen olettamukselle, että töitä tehdään maanantaista perjantaihin ja viikonloput ovat vapaa-aikaa – siihen aikaan ei sunnuntaisin ollut kauppoja auki ja lauantaisinkin ne olivat vähemmän aikaa auki kuin arkeja. Elämät etenivät arjessa tietyn aikataulun mukaisesti ja ilmassa oli ”me-henkeä” ja yhdessä tekemistä – ei oltu vielä digiajassa.
Muutokset alkoivat enemmän 90-luvulla internetin myötä ja vähitellen mobilisaation ja digitalisaation levitessä yritysmaailmasta arkeen – ja vähitellen nykyiseen tilanteeseen, missä tärkein laitteemme lienee nykyään se älypuhelin, joka analysoi ja tilastoi kaikkea tekemistämme ja ostamistamme – ja kertoo, jos meidän tulisi tehdä jotain erilailla…
Nyt arkemme on enemmän ”minä-vetoista”, ja teemme entistä enemmän asioita päivät sekoittaen – enää ei ole selkeätä rajaa ”arkipäivässä” ja viikonlopussa. Vapaa-aikaa on paljon myös entisinä arkipäivinä, ja energiaa riittää silloinkin vapaalla harrastamiseen työntekemisen fyysisyyden vähentyessä robotiikan ja tekniikan kehittyessä – ja koko ajan tämä kaikki johtaa entistä laajempaan ja monipuolisempaan vapaa-ajan tarjontaan aikuisille.
Vuokra-asuminen 2023
Tämä kehitys on vaikuttanut myös asumisen muuttumiseen. Asumisen suhteen tehdään koko ajan tilastointia siitä, millaisissa asunnoissa suomalaiset haluavat asua. Vuonna 2020 tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaiset halusivat asua rauhassa, väljemmin – mutta todellisuudessa muuttoliike on yhä kasvukeskuksiin- siksi erilaiset kyselytutkimukset eivät aina kerro totuutta, nimittäin ihmiset mielellään kertovat toiveensa kyselyissä, mutta todellisuus voi olla jotain aivan muuta.
Esimerkiksi kaksi vuotta ennen tuota edellä mainittua kyselyä eli vuonna 2020: Hieman yli puolet suomalaisista asuisi mieluiten omakotitalossa, jos siihen olisi mahdollisuus. Taloustutkimuksen Telebus-puhelinhaastattelukierroksella tekemässä 1000 henkilön kyselyssä 55 prosenttia vastaajista valitsi omakotitalon, kun heille esitettiin kysymys: ”Jos voisitte valita vapaasti, missä haluaisitte nykyisessä elämäntilanteessanne asua mieluiten?” Kaikelle kansalle tehty kyselytutkimus osoittaa, että enemmistö suomalaisista (53 %) valitsee mieluummin ison asunnon, joka sijaitsee kauempana keskustasta. 38 prosenttia painottaa puolestaan sijaintia ja hyväksyy sen vuoksi pienemmän asunnon.
Kolme viidestä alle 40–vuotiaasta asuu vuokralla
Vuokralla asuminen on lisääntynyt 2010-luvun aikana. Tilastokeskuksen mukaan vuokralla asuminen on lisääntynyt eniten alle 40-vuotiaiden asuntokunnissa, mutta osuus on kasvanut myös 40–74 -vuotiaiden asuntokuntien keskuudessa. Kaikista asuntokunnista vuokralla asui vuoden 2020 lopussa 34 prosenttia, joka on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2010.
Vuokra-asunnossa asuvat asuntokunnat vanhimman henkilön iän mukaan 2010 ja 2020, osuus saman ikäryhmän asuntokunnista (%).
Vuonna 2020 vuokralla asui 61 prosenttia Suomen alle 40-vuotiaiden asuntokunnista, kun osuus vuonna 2010 oli 52 prosenttia. Suurinta vuokralla asumisen lisääntyminen on ollut 25–29 ja 30–34 -vuotiaiden asuntokunnissa, joissa vuokralla asuvien asuntokuntien osuus kasvoi noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. 2010-luvun aikana vuokralla asuvien osuus pieneni ainoastaan 75-vuotiaiden ja sitä vanhempien asuntokunnissa. Lähde: Tilastokeskus
Yksi kommentti artikkeliin ”arkiostaminen ja vuokra-asuminen – molemmat ovat digitalisoituneet”